Ajatuksia ja tunteita Suomi-konferenssista - yhdessä olemme enemmän.
Tämän vuoden Suomi-Konferenssi, Kanadan suomalaisten seurakuntien yhteinen tapaaminen, järjestettiin Sudburyssä, Ontariossa. Pastori Matthewin lisäksi matkaan oli Montrealista lähdössä seitsemän hengen joukkue yhteisellä autokyydillä. Valitettavasti Mirkku ja Rauha joutuivat viime hetkillä jäämään kotiin, joten matkalle pääsivät lopulta Eeva-Liisa, Ismo, Riitta, Helen ja Ilona kuskina.
Sudburyssä tapasimme tuttuja ja tuntemattomia seurakuntalaisia Vancouverista, Thunder Baysta, Sault-Saint-Marysta, Torontosta, South-Porcupinestä ja tietysti Sudburyn kahdesta, nykyisin yhdistetystä seurakunnasta. Kirkkohallituksen alaisen Kirkon ulkosuomalaistyön uusi johtaja Mauri Vihko Suomesta viihtyi kokonaisen viikon Sudburyssä tutustuakseen paremmin kandansuomalaisiin seurakuntiin
***
Kun kolme vuotta sitten syksyllä muutin Montrealiin, en ollut ikinä kuullut Suomi-Konferenssista. Seuraavana keväänä seurasin, kun Pyhän Mikaelin delegaatio teki lähtöään Torontoon, sen vuoden Suomi-Konferenssi -kaupunkiin. Minulla sattui olemaan muita asioita samaan suuntaan, joten ajattelin, että voihan siellä Konferenssissakin käväistä sivumennen.
Mutta Suomi-Konferenssissa olikin kivaa. Jäin heti koukkuun.
Suomi-Konferenssi tekee pienestä suuren. Kotiseurakuntamme täällä Kanadassa eivät ole suuren suuria. Välillä sormet ja varpaat riittävät hyvin kirkon penkissä istuvien laskemiseen. Suomi-Konferenssissa ensimmäinen yllätys on, että meitä onkin monta. Sali on täynnä ihmisiä, joille kaikille sekä Suomi että kristinusko merkitsevät jotakin. Ja onko sillä väliä, vaikka ne merkitykset olisivatkin kaikille vähän erilaisia.
Suomi-Konferenssi muuttaa yksittäiset kokemukset yhteiseksi historiaksi. Meistä moni on siirtolainen, ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven. Jokaisella meistä on oma tarinamme, jossa enemmän ja vähemmän suunnitellut tapahtumat, iloiset ja surulliset päivät vuorottelevat. Mutta yhteen pistettynä meidän siirtolaisten pienistä tarinoista muotoutuu jylisevä vuoksi: suomalaisen siirtolaisuuden historia Kanadassa. Suomi-Konferenssissa tämä yhteinen kokemus saa ihan konkreettisen muodon.
Jatkukoon Suomi-Konferenssi tulevaisuudessakin. Jokainen Konferenssi on omanlaisensa. Joskus mukana on kansainvälisiä tähtiä, joskus on kotikutoisempaa. Vierailijat Suomesta ovat kuitenkin erityisen tervetulleita. Silloin tuntuu, että joku vielä koto-Suomessa muistaa meitä kaukokansalaisia. Järjestäviä seurakuntia ei ole enää monta. Entisten vuosikymmenten itse tehtyjä herkkuja notkuvat pöydät saattavat vaihtua pysyvästi hotelliruokaan. Mutta siitä vaan. Tärkeintä on, että Suomi-Konferenssi säilyy hengissä ja Hengessä.
Viime viikonloppuna Sudburyssä katselin vanhaa herraa mustassa puvussaan, valkoinen paita tärkättynä, juhlallisesti odottamassa ehtoollismaljaa. Kädet olivat vanhan työmiehen kädet ja katse jo väsynyt. Vaivasta huolimatta hän oli saapunut Suomi-Konferenssiin ja Herran ehtoolliselle.
Laulun sanoin, ‘Silloin Pyhä kosketti’.
***
Vuoden 2019 Suomi-Konferenssi järjestetään Torontossa toukokuun alussa. Eiköhän lähdetä porukalla!
Ilona Dagnaud
Artikkeli on julkaistu myös Isien Usko -lehdessä
